Machine Gun Kelly toi hopparit ja rokkarit yhteen Helsingin Circukseen

Jenkkiräppäri Machine Gun Kelly (toisinaan myös lyhennetty MGK) vieraili torstaina 19.9. Helsingissä osana toukokuussa startannutta Hotel Diablo -maailmankiertuettaan. Kiertueen on määrä päättyä huomenna Moskovaan.

Edelliskerran Machine Gun Kelly nähtiin Helsingissä loppuunmyydyllä Tavastia-klubilla vuonna 2017. Saimme jälleen todistaa aikamoista show’ta Helsingin loppuunmyydyssä The Circuksessa.

MGK on ollut hyvin avoin faneilleen musiikista, jonka kanssa mies on itse kasvanut, ja jaammekin useita lempiartisteja. Siksi ei ole ihmekään, että viihdyn vanhana punkrokkarina niin kovin MGK:n keikoilla, vaikka hän kunnostautuukin itse räppiskenessä.

Keikoilla MGK pääsee livebändeineen tuomaan joka kerta uusia ulottuvuuksia kappaleisiinsa samalla luoden sitä itselleni totuttua punkrock-keikkatunnelmaa mm. särökitaroiden, rumpusoolojen, yhteislaulatuksien ja moshpittien ansiosta.

Näitä kaikkia sain kokea tälläkin kertaa kun astuin sisään The Circukseen. Narikkajonosta päästyäni kävin merch-pöydän kautta nappaamassa hienon kiertuepaidan muistoksi. Sitten asettauduin hyvälle spotille salin takaosaan, jotta näkisin ja kuulisin varmasti koko keikan ilman liiallisia häiriötekijöitä. Väärin kuviteltu..

Ensimmäinen puolisko keikasta oli lähes puuromainen ääneltään ja puolet välispiikeistäkin meni ohi, sillä en kuullut juuri mitään salin takaosassa käydyn kovan puheensorinan takia. Onnekseni MGK:n kiertuemiehistö oli tällä kertaa panostanut toden teolla lavapuitteisiin, joten taaksekin näki vähintään mahtavan valo- ja led-näyttöshow’n.

Kesällä ilmestyneen Hotel Diablo -abumin Hollywood Whore -hitin ensiriffien iskeytyessä ilmoille oli yleisö myyty ja mylvintä taattu. Itsekin sain melkein itkua pidätellä kun kahden vuoden takaiset muistot Chester Benningtonin poismenosta muistuivat mieleen.

Glass House -kappaleen kajahtaessa kaiuttimista MGK alusti kappaletta sanoin: “Kirjoitin tämän kappaleen eräänä sateisena iltana, ja siitä lähti sitten inspiraatio koko Hotel Diablo -levyyn”. Tässä kohtaa kyyneleitä sai pidätellä jälleen kerran.

Keikalla kuultiin myös muutama vanhempi hitti, joista itse olin todella iloinen, kuten vanha kunnon Wild Boy sekä tunnelmallinen See My Tears, jonka olin kuullut viimeksi Korjaamon keikalla vuonna 2015. Myös cover Oasiksen Wonderwall -kappaleesta oli eksynyt settilistaan, mikä oli hauska yllätys, vaikkakin tunnelmaltaan olisi sopinut paremmin jotakin Radioheadin Creep -kappaleen kaltaista.

Yleisöltä kysyttiin tietenkin myös, että kuinka moni oli nähnyt The Dirt -elokuvan, jossa räppäri esitti Mötley Crüen rumpalia Tommy Leeta ja yleisö mylvi jälleen. Tämän jälkeen Shout At The Devil lähti soimaan ja MGK paukutteli rumpuja, kun taas bändin rumpali Rook nähtiin mikin varressa. Myös Eminem-dissi Rap Devil kuultiin tottakai Circuksessa asiaankuuluvine led-näytöillä vilkkuvine grafiikoineen.

Loppuvaiheessa iltaa minulle riitti salin takana kyhjöttäminen ja päätin ängetä sinne missä on aina keikan parhaat bileet, eli moshpit! Saavuin pelipaikoille sopivasti ennen illan punkrock-antia, kun legendaarisen Blink-182:n rumpalin Travis Barkerin sekä uuden alternative-tulokkaan Yungbludin kanssa esitetty yhteisbiisi I Think I’m Okay käynnistyi tutulla kitarariffillä ja railakkaalla yhteislaululla.

Tiesin, että tämän jälkeen se on menoa. Hiki saatiin mukavasti pintaan tasajalkahyppelyllä yhdessä muun yleisön kanssa ja kappaleen lopussa herra artisti itse inspiroitui menemään yleisön sekaan laulamaan kitaransa kanssa.

MGK:n viskoessa tequilaa lavalta veden sijaan ja Bad Motherfucker – ja Till I Die -kappaleiden aikana moshpitissa tunnelma on totaalisen katossa, kunnes bändi spottaa jonkun yleisössä pyörtyneen lavan lähistöllä ja koko keikka joudutaan hetkeksi pysäyttämään. Mies jouduttiin kantamaan salista ulos asti, mutta kuulin jälkeenpäin, että kaikki päättyi lopulta onnellisesti.

Koska tunnelma ehti hieman lässähtää, ja viimeisenä kappaleena olisi alunperin ollut hitaampi kappale 27 albumilta bloom, saimme vielä hetken nauttia lisää Machine Gun Kellystä ja poppoosta Sail-kappaleen ajan, ennenkuin oli aika sanoa lopullisesti hyvää yötä.

Jos kuulin oikein herran välispiikeistä, niin saisimme taas ensi vuonna nauttia Machine Gun Kellystä livenä Suomessa. Itse unelmoisin nimittäin Provinssi-reissusta, jonne herra olisi hyvin tervetullut artisti.

Kuvat: Jari Kähönen ja Nelly Tatti