Top 5: Syksyisen Italian road trip -vinkit

Kun on hurahtanut matkustamiseen niin nälkä kasvaa syödessä. Enää ei riitäkään se yksi viikon pakettimatka Kreikan lämpöön – ainakaan minulle. Ennen tuli tehtyä näitä perinteisiä lomamatkoja, mutta seikkailijasieluna suunnittelen jatkuvasti mielessäni mitä monimutkaisempia matkoja. Nyt päätin, että haluan Eurooppaan road tripille, ja yllättäen sainkin kolme hyvää – ja vähän hullua – ystävääni mukaan. Meillä oli 10 päivän road trip -reittinä Nizza – Monaco – Milano – Gardajärvi – Dolomiitit – Venetsia – Bologna.

1. Suunnittelu

Matkan suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Road tripeihin ei päde se, että viime hetkellä saisi edullisia lentoja ja hotelleja, vaan kannattaa ajoissa jo kytätä halpalentoja ja alennuksia. Reitin miettiminen tarkkaan on iso osa matkaa ja meiltä se sujui nopeasti, koska tiesimme tasan mitä halusimme nähdä ja varmin kohteemme olikin Dolomiiteilla oleva Lago Di Braies -järvi.

Mikäli aikoo yöpyä hotellissa niin kannattaa aina varmistaa, että hotellilla on autopaikat, tai että edes pääsee hotellin edustalle ajamaan. Tämä nimittäin opittiin kantapään kautta. Teimme Exceliin kalenterin, johon kirjattiin kohteet, varausnumerot, osoitteet ja lennot. Tämä Excel-taulukko toimi kuin Raamattu, ja suosittelen jokaista tekemään sellaisen, jos matkalla on useampi kohde. Kannattaa kirjata Exceliin myös hotellin sisään- ja uloskirjautumisajat.

Monessa hotellissa jouduimme odottelemaan autossa huoneen vapautumista, mikä on tietenkin kallisarvoisen ajan haaskausta. Ennen matkaa voi vertailla mikä puhelinliittymä/paketti sisältää edullisen netin myös ulkomailla. Nettiä tarvitaan paljon. Sovelluksia voi myös tutkia etukäteen. TripAdvisor, MobilePay, hotelli ja lentosovellukset ovat hyödyllisiä.

2. Pakkaaminen

Loka-marraskuussa vilukissat eivät tee mitään shortseilla Italiassa, edes Nizzassa. Auringossa päivällä on oikein lämmin, mutta heti kun siirrytään varjoon, niin palelu on varmaa. Koska meidän reitti meni etelästä pohjoisen vuoristoille, totesimme, että toppatakki ja villavaatteet tuli erittäin tarpeellisiksi. Yksi hyvä valinta on merinovilla-kerrostus. Se ei vie paljoa tilaa laukussa, mutta lämmittää hyvin päällä. Eli kunnolla vaatetta mukaan: liian kuuma on paljon parempi kuin liian kylmä. Koska meitä oli neljä tavallisessa henkilöautossa, niin jokaisen piti miettiä tarkoin mitä ottaa mukaan. Kova matkalaukku ei ole hyvä vaihtoehto, ja siksi monella meistä olikin salikassi tai rinkka, jotka on helpompi survoa autoon.

Turhaa tilaa ei meidän kasseihin jäänyt, koska tarkoitus ei ollut ostella matkallamme mitään kotiin viemisiksi. Mukaan kannattaa ottaa myös kaikki mahdolliset lääkkeet mitä saattaa tarvita. Meillä osa vilustui matkan aikana, joten kuumemittari ja Burana tuli tarpeeseen.

3. Kohteet

Road tripissä parasta on se, että voit mennä melkeinpä ihan mihin vain. Minulla pääkohde oli Dolomiitit, koska vuorten suuruus on aina kiehtonut minua. Sen lisäksi tavoitteena oli nähdä matkan varrella mahdollisimman monta kaupunkia, joihin en välttämättä matkustaisi muuten.

Nizza valittiin ensimmäiseksi kohteeksi, koska sinne oli edulliset suorat lennot, ja saimme ystäväni kautta yhden yön majoituksen sinne. Lentomme oli perillä jo varhain aamulla, joten meillä oli koko päivä aikaa tutustua Nizzaan. Saimme kivan pintaraapaisun ja kohde houkutti kyllä menemään uudelleen. Tulipahan Ranskaakin vähän nähtyä.

Monacossa pyörähdettiin päiväretkellä ihan vain koska se oli matkan varrella, pitihän Casino Monte Carlo nähdä ja kuuluisa Cafe de Paris. Nizzasta matkaa Monacoon oli vain puolisen tuntia, ajoimme rannikkoteitä ja matkan varrella oli mitä upeimpia maisemia.

Milanossa oli mielestäni hulluin liikenne, siellä oli paljon yksisuuntaisia teitä, ratikoita, tööttäilijöitä ja kummallisia risteyksiä. Vietimme Milanossa vain yhden yön ja aamupäivällä kävimme kiertelemässä Milanon pääaukiolla Piazza del Duomossa. Mielestäni Milano ei sovellu road trip – kohteeksi. Siellä voisi tosin viettää pitkän viikonlopun, shoppaillen ja kierrellen muuten vain.

Gardajärvi oli seuraava kohteemme ja ajo Milanosta Riva del gardalle hurahti noin neljässä tunnissa. Gardajärven ympärillä on mitä ihanimpia kaupunkeja ja järvi itsessään oli tosi kaunis. Gardajärvi jakoi aika paljon mielipiteitä meidän porukassa. Olihan se kaunis paikka ja ihania pikkukyliä joiden takana komeili upea vuoristo. Välillä järveä ei näkynyt juurikaan taikamaisen sumun läpi. Tekemistä nuorelle seikkailijalle ei ollut ainakaan tyrkyllä, tästäkin kohteesta olisi enemmän pitänyt ottaa selvää etukäteen. Kesällä varmasti ihana kohde, nyt paikka oli vähän hiljainen eläkeläisiä lukuun ottamatta.

Dolomiiteille olisi pitänyt varata enemmän aikaa. Me olimme varanneet kolme yötä, mutta minulle se ei riittänyt. Ensimmäisen yön vietimme lähellä Itävallan rajaa Toblachissa ja kaksi yötä Cortina d’ Ampezzossa. Toblach oli söpö kylä, jossa luultavasti kaikki tuntevat toisensa. Dolomiiteilla oli paljon vihreitä kumpuja, lehmiä, lampaita, ihania taloja ja kirkkaita puroja joiden vesi on niin kylmää ja kirkasta, että luulin sen olevan juomakelpoista. Kannattaa poiketa sivuteille aina kun voi, sillä silloin löytää parhaat maisemat.

Pääkohteeni Lago Di Braies oli myös upea, mutta turisteja oli päivällä paljon. Kannattaa siis mennä paikalle kukonlaulun aikaan. Meidänkin oli tarkoitus, mutta kesärenkailla ei uskallettu, koska aamulla tiet olivat jäässä. Paikalliset kertoivat, että kaunein järvi on Lagi di Sorapis, joten suuntasimme sinnekin.

Järvelle oli hankala löytää auton kartalla. Olisi siis pitänyt katsoa etukäteen miten sinne pitää mennä. Emme myöskään tienneet, että parkista joutuu kävelemään järvelle 4-5km. Suunnistaessa nettikin teki kepposet ja hämärä hiipi vaivihkaa. 2km kohdalla jouduimme kääntymään takaisin, emmekä valitettavasti nähneet kyseistä järveä. Hyvä syy siis palata Dolomiiteille. Google Mapsissa muuten pystyy mittaamaan etäisyyden paikasta toiseen, vaikka nettiä ei olisikaan, ja se oli Dolomiiteilla kätevää.

Venetsiaan huitaisimme kolmessa tunnissa ja tiet muuttuivat nopeasti tasaiseksi. Tämä päivä sattui olemaan sadepäivä ja pilvet olivat tippuneet alas, joten matkan varrella pysähdeltiin useasti napsimaan kuvia. Matkaa suunniteltaessa ajateltiin, että säästetään vähän ja yövytään leirintäalueella. Tällöin luotettiin Forecan 20 asteen sääennusteeseen mitä Venetsiaan luvattiin.

Majoitukseen päästyämme totesimme jo hajusta, että leirintäalue oli huono idea. Leirintäalueen ”mökki” oli varmaan homeessa, lämmintä vettä ei tullut, siellä oli todella kylmä ja seinillä näkyi etanoita, joilla oli oma road trippi meneillään. Muutama metsäludekin havaittiin.

Päivät vietimme Venetsiassa, joka oli todella kaunis, kadut kuin elokuvissa ja ihania pieniä siltoja siellä täällä. Kannattaa mennä käymään ennen kuin koko kaupunki uppoaa. Mielestäni sadepäivänä kaupunki oli paljon kiehtovampi kuin hyvällä ilmalla. Sade karkotti turistit hotelleihinsa ja kaduilla mahtui kävelemään jopa sateenvarjon kanssa.

Bolognaan päätimme lähteä vasta, kun totesimme leirintäalueen mökin huonoksi ideaksi. Viimeisen yön vietimme siis Bolognan lentokenttähotellissa, mistä ei juuri mitään kerrottavaa ole. Matka Venetsiasta Bolognaan oli hieman kuumottava. Ajelimme pimeällä, eikä teillä ollut katuvaloja. Suosittelen siis ajamaan mieluummin päivänvalossa.

5. Valuutta

Valitettavasti en tiedä tarkalleen mitä tämä matka minulle maksoi, mutta ainakin paljon enemmän kuin olin suunnitellut. Suurin kustannus oli luultavasti autovuokra ja hotellit. Muutama hotelli maksettiin jo etukäteen pois, mutta mahdollisien tulevien muutoksien takia jätimme peruutusmahdollisuuden varmuuden vuoksi useampiin hotelleihin.

Sesonkiajan ulkopuolella monet vuoristohotellit ja ravintolat ovat kiinni. Auki olevat ravintolat voivat siis olla aika kalliita. Välillä meillä oli niin kiire paikasta toiseen, että tuli syötyä liian kallista ruokaa, vaikka pienellä tutkimustyöllä olisi varmasti löytynyt edullisempiakin vaihtoehtoja.

Italiassa on paljon tietulleja ja maksullisia parkkipaikkoja, joiden hinnat vaihtelevat. Kätevä tapa näiden maksamiseen oli kerätä jokaiselta matkustajalta n. 30e käteistä autoon. Isommissa kaupungeissa joutui jättämään auton parkkihalliin, joka saattoi maksaa jopa 20e/yö. Koska muualla Euroopassa ei ole tavanomaista jakaa ravintolalaskua neljään pekkaan, niin meillä aina yksi maksoi. MobilePay oli erinoimainen sovellus näiden laskujen jakamiseen, koska sillä voi nopeasti maksaa oman osuuden pois maksumiehelle.

Matka oli erittäin tapahtumarikas, mutta myös uuvuttava. Päällimmäisenä minulla on mielessä upea vuoristo, autossa istuminen, kärsivälliset ystävät, odottaminen ja valokuvaaminen. Matkalta mukaan saatiin upeita muistoja ja valokuvia. Tuliaiseksi en muuta tuonut kun dolomiittikiviä. Kiviterapian mukaan dolomiitti rauhoittaa kehoa, auttaa vapautumaan unettomuudesta ja tuo sisäistä varmuutta.

Kuvat: Jessica Johanson