Wöyh! lunasti lupaukset superwöyhötyksellään Helsingin Tavastialla

Syyskuun ensimmäinen päivä julkaistiin Wöyh! -yhtyeen kolmas albumi, KRTKRTK, jonka myötä bändi lähti Suomen kiertueelle poiketen myös Helsingin Tavastialla keskiviikkona 20.9.2017.

woyh-9

Wöyh! tuli minulle tutuksi vuonna 2013, kun pikkuveljeni suositteli kuuntelemaan yhtyeen ensimmäistä Ikkillyk-levyä. Toki suostuin tutustumaan musiikkiin, kun kuulin, että yhtyeessä on Hyyrysten veljekset, Stam1na:sta tuttu Antti ”Hyrde” Hyyrynen ja YUP:sta tuttu kitaristi Jussi Hyyrynen. Miten en tästä tiennyt? Pikkuveli, joka aikoinaan varasti levyhyllystäni Stam1nan albumeja, kertoo nyt minulle tuoreimmat musiikkiuutiset.

Sateisena ja pimeänä arki-iltana olisi tehnyt mieli jäädä kotiin viltin alle, mutta koska Hyrde on minulle jumala, keikalle oli päästävä vaikka väkisin seuraavan päivän aikaisesta herätyksestä huolimatta. Kesää on vietetty paljon festareilla ja ulkokeikoilla, joten minulle oli tullut pieni klubikeikka-ikävä.

woyh-7

Tavastialle saapuessani silmiin pisti heti promopiste, joka oli koristeltu pisteellä kirkkailla valoilla, eikä ollut epäselvää kenen keikalle oltiin tultu. Lavalla komeili Wöyh!-yhtyeen lokkimaskotti, joka on jo aika monet keikat päässyt näkemään. Olen nähnyt Wöyh!:n kerran aikaisemmin ja oli positiivista huomata, että tosi moni oli eksynyt paikalle “wöyhöttämään” vaikka varmasti muitakin se sohvanpohja olisi houkutellut.

Wöyh!:n välispiikit naurattivat kaikkia, varsinkin rumpali Anssi Nykänen hauskuutti olemuksellaan ja välikommenteillaan välillä niin, että yleisö nauroi kyyneleet silmissä. Keikkaan mahtui teknisiä ongelmia, mutta myös lavavieraita maustamaan keikkaelämystä. Uuden albumin Juoksuhiekka-kappaleesen osallistui musiikin monilahjakkuus Miihkali Jaatinen, joka sopi lavalle kuin nenä päähän.

woyh-14

Valitettavan huonosti olen kahteen uudempaan levyyn tutustunut, mutta onneksi kuultiin biisejä myös ekalta levyltä. Kaskelotti on suosikkini, ja se tuli jo kesken keikan. Yhtyeen debyyttisingle Lokki kuultiin vasta ihan viimeisten joukossa encoressa.

woyh-3

Wöyh! on kieltämättä outo bändi outoine vaatteineen ja sanoineen. Proge/Avant-garde rock musiikkityylinä on minulle muutenkin vierasta. Ymmärrän ylipäänsä ehkä 70% biisien sanoista ja lauseista. Yritän myös etsiä biiseistä salaviestejä ja jotain syvällistä sanomaa, koska Wöyh! ei laula rakkaudesta tai kaiva haavoja auki, ja sekös minua hämmentää. Toisaalta ajatus siitä, että musiikin kautta ei käsitellä omia menetyksiä, negatiivisuutta, ikävää ja stressiä on vapauttavaa. Biisit kertovat lokeista, pingviineistä, ravuista sun muusta hauskasta.

Kaikesta outoudestaan huolimatta Wöyh!:n musiikissa on sitä jotain: herkkää, hauskaa, viatonta ja mielenkiintoista. Joku voisi ajatella esitystä myös taide-elämyksenä. Suosittelen jokaista tutustumaan tähän positiivisesti outoon yhtyeeseen.

woyh-17

Wöyh!:n musiikki on kuin iloisia satuja aikuisille – kukaan ei varmasti tuon keikan jälkeen nähnyt nukkuessaan painajaisia. Itse huomasin musiikin vaikuttaneen keikan jälkeen mielialaani siten, että kun sekoilin junien kanssa keskellä yötä, niin se enemmän nauratti kuin potutti.

Katso kuvagalleria keikalta täältä.

Kuvat ja raportti: Jessica Johanson